maanantai 9. huhtikuuta 2012

Pääsiäinen Porissa: Sulo koirahierojalla ja tottelevaisuusseminaari

Stellan ensimmäinen pääsiäinen vietettiin Porissa, tosin ei ihan niin kivoissa merkeissä kun olisi voinut tuon edelleen jatkuvan kennelyskä-karanteenin takia. Viikonloppuna emme siis harmillisesti nähneet Stellan leikkikaveri Milaa eikä muutenkaan päästy tapaamaan muita koiratuttuja, mutta koitin parhaani mukaan paikkailla tätä aukkoa. Vaikka karanteeni on lähes ohi, en halunnut ottaa mitään riskiä että tuttujen koirat tai kenenkään muunkaan koirat saavat tartuntaa, jos sellainen riski vielä on olemassa...


Sulo koirahieroja-Minnan hoivissa <3

Heti pääsiäisen alkajaisiksi pääsi Sulo kauan odotetulle hierojalle. Minun yllätyksekseni Sulon lihakset olivat kuitenkin loppujen lopuksi hyvässä kunnossa! Selkä ei ollut läheskään niin jumissa kuin tammikuun lopulla, jolloin kävimme viimeksi Minnalla. Olin kyllä aikaa varatessani aivan varma siitä että koko selkä on aivan jumissa kun tärisi niin kun siitä vähän paineli. Pohdimme siinä sitten kun Suloa hierottiin, että miten on itsellään mennyt parempaan suuntaan. Tosin Sulohan on voinut myös potea jonkinlaista kennelyskää, vaikka onkin ollut oireeton. Kyllähän ihmisenkin flunssa aiheuttaa lihaskipuja?


Vasen puoli oli kuitenkin jumissa...

Sulon vasemmalla puolella oli kuitenkin pari lihasryhmää, jotka olivat jumissa. Käyttääköhän Sulo siis jotenkin toispuoleisesti lihaksiaan? Kyllähän se peitsaa aina seuratessaan ja nimenomaan on toispuoleinen tuon seuraamisen suhteen, koska tokossahan ei edes oikeeta puolta opeteta. Olisikohan siinä jotain perää? Ensi viikolla selviää sitten lisää kun Sulo pääsee fysioterapeutille.

Perjantaina oli luvassa pitkä tottelevaisuusseminaari, jonka piti Jessica Ristimäki. Paljon tuli uutta tietoa koiran motivoinnista ja viettien hyödyntämisestä. Sain uusia ideoita siihen miten treenata tokoa molempien koirien kanssa. Sulon kanssahan ei voida enää suuria muutoksia tehdä tuon palkkaamisen suhteen, kun on aina tottunut ruokapalkkaan eikä vain yksinkertaisesti palkkaannu leluista. Tämähän on tietenkin oma vikani kun en Sulon ollessa pentu opettanut sitä leikkimään oikein, enkä silloin herätellyt sen saalisviettiä. Olin silloin niin uusi koko koiraharrastuksen kanssa ja olin paremman tiedon puutteessa. Harmin paikka, mutta mennään niillä eväillä mitä meillä on, eli RUOKA! Se on aina toiminut ja tulee aina toimimaan ;) Meinaan kuitenkin yrittää saada Sulokin oppimaan tuon lelu-leikkimisen salat, edes sen verran että saan nostatettua vireen paremmaksi treeneissä. Stellan kanssa voidaankin mennä aika pitkälti Jessican ohjeiden mukaan, koska Stella palkkaantuu ehkä jopa paremmin leluista kuin namipaloista, vaikka kyllä ruokakin Stellalle maistuu niinkin paljon että usein käydään varastamassa Sulon kupilta ruokaa....



Porin metsä keväällä 2012

Lauantaina tehtiin sitten kunnon metsälenkki, koska sääkin oli niin kaunis ja aurinkoinen. Maasto oli kyllä niin vaihtelevaa: metsässä oli vielä lunta, kun taas sen ulkopuolella oli jo ihan keväistä. Molemmat tykkäsivät ihan hurjasti juoksennella tuolla eikä ampumaradan laukauksetkaan aiheuttaneet suurta hysteriaa ja Stellakin tottui laukauksiin suhteellisen hyvin. 

Stella osaa jo hyvin poseerata kannon päällä, Sulo taas istuu aina siinä missä käsketään ;)

Molemmilla oli metsälenkillä päällään uudet Hurtta Life guard  -ulkoiluvermeet: Sulolla Y-malliset valjaat ja Stellalla panta sekä huomioliivi. Pinkki sopii hyvin Stellan turkin värin kanssa ja oranssi pukee Suloa :)

Uusi huomioliivi, jotta Stella näkyy metsässä ja kaupunkiliikenteessä hyvin pimeälläkin :)


Sulo sai kauheat hepulit metsässä juostessaan, ilmekin on niin hauska :D


Stellan turkki kaipailee jo trimmausta, etenkin korvat...
Kotiin päästyämme olikin sitten kova väsy ja kuten alla olevasta kuvasta näkyy, silmät painuivat ainakin Stellalla väkisin kiinni ja olihan siinä itsekkin pakko ottaa pienet torkut.


Stella "Samin" kainalossa ;)

Stellan kehityksestä vielä muutama sananen, jotka ovat suurelta osalta toisten ihmisten kommenttien perusteella tehtyjä pohdintoja.... Kuten kuvistakin huomaa niin neiti on muihin shelttipentuihin verrattuna noin 5kk-ikäisen näköinen. Kasvu ei kyllä vielä pysähdy tähän ja veikkaan että pari senttiä voi neiti vielä tuosta venyä korkeutta, joka olisi kyllä ihan toivottua (nimimerkillä 34,5cm olisi hyvä ;)). Turkki on aikalailla pentukarvaa täynnä, vaikka takaa päin alkaakin jo tulemaan esiin kaunista sinertävää aikuisturkkia. Yläkulmurit eivät tunnu vieläkään irtoavan, joten täytyypi mennä hakemaan vielä kovempia luita, niin että ne lähtisivät edes kunnolla heilumaan! Tämän hieman hitaan kehityksen kaupan päällisenä on tietty myös se että Stella ei ole vieläkään täysin sisäsiisti. Monta päivää ollaan pysytty kuivina, mutta koska neiti ei osaa pyytää ulos, tulee vahinkoja edelleen helposti. Jotkut vahingot eivät ole edes kovin selitettävissä ja tosi tarkkana pitää kotona ollessa olla, jos ei halua pissoja sisälle. Jos huomisesta alkaen oltais sisäsiistejä? Olen kuullut että viimeistään kun ensimmäiset juoksut alkavat niin sisälle pissailu loppuu, mutta Stellan kehittymisestä päätellen me voidaan odottaa juoksujen alkamista aikaisintaan 9kk-iässä. Nyt vain tehokuuria sisäsiisteyden harjoittelun kanssa niin eiköhän se pissailu lopu!

Korvia pidän varmuuden vuoksi vielä liimassa. Huomasin myös sellaisen asian tuon liimailun suhteen, että kun liimat pysyvät pitkään kiinni ja samaan aikaan korvakarvat korvalehden sisäpuolelta kasvavat pituutta, johtaa se siihen että taitekohta vaihtaa paikkaa. Korjasin tänään oikean korvan ja pidin sitä jopa hetki auki. Kyllähän se korva pysyi taittuneena, ei tosin kovin luonnollisen näköisesti ja vähän liian kevyesti. Niimpä liimasin korvan takaisin ja taidan myös painella noita korvia tulevina viikkoina, ennen kuin ne kuun lopussa on pakko avata, jolloin on myös Stellan trimmauksen ja ensimmäisen pesun aika!

Eiköhän Stellasta vielä aikuinen tule jossakin vaiheessa. Minun vuokseni ei ole kiire, mutta alan kyllästyä noiden korvien liimailuun, hampaiden tarkkailuun ja ulkona ramppaamiseen :D Tuon energian ja ajan voisi käyttää johonkin paljon kivempaankin koirien kanssa puuhasteluun! Huomenna onkin meidän karanteeni ohi ja päästään yhteislenkkeilemään ja osallistumaan kursseille ja mätsäreihin ja vaikka minne :) Ai kun kivaa ja oikein ihanaa kevättä kaikille, jotka tämänkin selostuksen jaksoivat lukea ;)
 

2 kommenttia:

  1. Joo Mila on kyllä suht nopeeta kehittynyt, mutta en mä usko että ne siellä pentunäyttelyssä niinkään kehityksen nopeutta arvostelee, jokainen kehittyy niin omaan tahtiinsa. Kai ne osaa sitä rakennetta katsoa vaikka Stella tuleekin vähän hitaasti sieltä ;) Ja Stellasta on tulossa niin hieno tyttö, kunhan se tuosta kehittyy, että valtaa varmaan kaikki kehät sun muut! :D Tuo turkkikin on mun mielestä kehittyny paljon jo lähiaikoina, ei se enää semmosta ihan untuvaa ole, vaikka vaikea sanoa kuvien perusteella :)

    Mitä Sulo tykkää tuosta hieronnasta? Olisi joskus mielenkiintoista viedä vaikka Sofiakin, mutta en kyllä yhtään usko että se osaa maata paikallaan tuolla tavalla ;)

    Mäkin oon yrittänyt Milan kanssa leikkiä "oikealla tavalla" ja herättää sen metsästysviettiä. Sofi oppii myös vallan namien avulla. Vaikka leluista tykkääkin niin ne ei kyllä kelpaa sille palkaksi...

    Ja säkin oot vihdoin saanut Stellalle hankittua tuon liivin, se on kyllä hieno ja kätevä :) Mekin tykätään! Meidän Milakaan ei muuten ole vielä täysin sisäsiistä. Kotona osaa pääsääntöisesti olla tekemättä asioitaan, mutta vieraitten tykönä sattuu vahinkoja. Viimeksikin meni Heikin vanhempien sängylle kakkaamaan, voi nolo...! En tiedä mistä tuo johtuu, ei kyllä osaa pyytää ulos mutta enkä ole ikinä mitenkään reagoinut sisälle kakkaamiseen, ja kakka voi tulla sisälle vaikka juuri oltais ulkona käyty. No, kai tuokin joskus ohi menee...

    Hyvää kevättä teillekkin ja toivottavasti nähdään taas pian! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttavaa kuulla että on vielä muitakin tän ikäsiä shelttejä, jotka ei ihan tajua sisäsiisteyden päälle ;) Meillä ei onneksi tehdä asioita sängylle tai sohville, koska en ole sinne antanut lupaa mennä edes ja yleensä vaan pissat tehdään sisälle. No kai se tästä vähitellen myös Milan kanssa alkaa sujumaan ;) Toivotaan ainakin!

      Mä en viitsi kuvitella Stellasta liikoja näyttelyiden suhteen, koska sheltti on kuitenkin niin vaikea näyttelyrotu ja usein niin tuomarin makuasia mistä tykkää. Agility, toko ja koiratanssi on ihan varmasti kivempaa touhua, mutta ihan sosialistamisen kannalta käydään nyt aluksi ihmettelemässä muita koiria ja ihmisiä näyttelyissä sen verran kun jaksan rahojani tuhlata :D

      Sulo tykkää kyllä tuosta hieronnasta ja tällä kertaa meni musta paremmin kuin viimeksi, jolloin sillä oli niin kipeet lihakset että yritti nousta useaan otteeseen. Nyt kuitenkin piti silmiäkin kiinni siinä maatessaan, mutta kun kamera tuli esille niin aukaisi silmät joten en saanut siitä kuvaa... Kannattaa kyllä huoltaa koiran fysiikkaa. Toivottavasti Sulo saadaan kunnolla kuntoon kun päästään vielä fyssarille.

      Tää on just tätä kun ei olla voitu nähdä ketään melkeen kuukauteen, niin kaikki sanoo kuvien perusteella että Stella olis kasvanu, mutta mä en näe mitään :D No nyt on vihdoin karanteeni ohi, jeejee, ja nyt aletaan taas käymään joka paikassa :)

      Nähdään sitten ennen näyttelyitä. Tullaan varmaan seuraavan kerran silloin vasta Poriin, mutta ollaan kuulolla :)

      Poista

Jätä kommenttisi tähän, kiitos! :)