tiistai 15. lokakuuta 2013

Tee tulos tai mee ulos!

 
Oltiin tänään pitkästä aikaa Elina Jänesniemen treeneissä Stellan kanssa ja voi että mä olin kaivannut näitä rääkkitreenejä :D Stella oli intoa piukassa ja suoraansanottuna aivan mahtava, kiltti tyttö <3 Treeniaikaakin oli 2x10min joten ehdittiin kivasti kokeilemaan radalla eri vaihtoehtoja. Oli pakkovalssia, vastakäännöstä, persjättöä, takaakiertopersjättöä, takaaleikkausta, niistoa, vippausta, tuplasylkkäriä, valssia, sylivekkiä, päällejuoksua, niistosokkaria... unohdinkohan jonkun tekniikan? Uutena tekniikkana tuli tuo vippaus sekä tuplasylkkäri, jotai ei oltu koskaan yhdessä Stellan kanssa treenattu. Itselläni oli päässä jokin kuva miten noi kuuluu tehdä, mutta täysin ekaa kertaan mentiin noiden tekniikoiden avulla radalla.  Ajoituksia treenattiin aluksi ja suurimmat treenikohdat olivat liikkeelle lähteminen ajoissa ja rytmitykset. Lopuksi Elina haastoi meidät tekemään koko radan alusta loppuun: tee tulos tai mee ulos! Tässä sitten tuo treenien viimeinen punnerrus: 33 estettä nollana läpi, olkaa hyvä!



Kuten lopusta näkee niin sekä koiralla että etenkin ohjaajalla alkaa jaloista loppua vauhti ja tuota viimeistä loppusuoraa ei ehditty treenaamaan kohdilleen ja ajoituksellisesti olenkin todella myöhässä. (persjättö olisi ollut takaaleikkausta parempi vaihtoehto). Onnistuin kuitenkin punnertamaan Stellan ja itseni loppuun asti ilman virheitä ja sehän tässä viimeisessä vedossa olikin harjoituksen tarkoituksena. Stella malttoi myös tehdä hienot kontaktit vaikka keinullakin olen todella paljon sitä edellä. Vippaus jäi tekemättä, koska itselleni tuntui tutummalta persjättö+sylivekki-yhdistelmä ja lennosta heitin sitten sen kehiin.  Mahtavat treenit, näitä lisää! <3

4 kommenttia:

  1. Lähetysyritys nro 2 Ihmettelenpä vaan, miksi kukaan ei ole kommentoinut rataanne. Mielestäni suorituksenne on todella hienoa katseltavaa; tarkkaa työskentelyä hyvällä ajoituksella. Rata on lisäksi tosi pitkä ja vaatii näin ollen erityistä keskittymistä (no sitähän voi nuorelta ohjaajalta toki odottaakin). Agilityuranne on tässä vaiheessa vielä varsin lyhyt, mikä antaa lisäarvoa suorituksellenne. Sanonpa vaan hyvät S & S teamin blogin lukijat (oletettavasti olette agilityharrastajia kuten minäkin), että tehkää perässä. Nuutti Nupelius Nuppis Nupoleonin emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos "Nuutti" kommentista ;) Toki olisi mukava saada enemmän kommentteja kun kuitenkin näen että sivuilla käydään kuitenkin vierailemassa :) Kyseinen rata oli todella rankka ja Stellakin oli jo ihan puhki tässä videolla. Tuntui hyvältä päättää treeni onnistumiseen eikä epäonnistumiseen mikä olisi voinut tulla aika helposti koska molemmat oltiin jo niin väsyneitä. Käytiin treenaamassa tuota lopun kepeille lähetystä toisena päivänä itseksemme ja etupalkalla sain senkin onnistumaan paljon paremmin :) Takaaleikkaukset on Stellan kanssa vähän kesken mutta vähitellen me ehditään niitäkin vahvistamaan :) Kiitos kehuista, oppiminen on hauskaa! <3

      Poista
  2. Vihdoinkin jaksoin kirjautua omilla tunnuksilla sisään! :) Kyllä mä oon aivan samaa mieltä, että ansaitset enemmän kommentteja. Varsinkin tuo video - voi vitsi teidän menoa! Te ootte kun yks ja sama tuolla kentällä, niin hienosti luette toisianne. En ihmettele, että Eeva teitä joskus kehui ;) Atlaksen kanssa jos joskus edes puolet teidän lukemiseen päästään, niin oon todella tyytyväinen. Eiköhän teijän agilityura oo pitkä ja Stella valioituu aivan varmasti! Eihän se paljosta enää kiinni ole, aikaa vain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiva kun "jaksoit" kommentoida :) Joskus tuntuu että laittelen tänne postauksia vain itselleni ja kuvittelen ettei kukaan näitä lue, mutta sitten kuitenkin huomaan että aika monet koiraharrastajat ovat silti aika perillä siitä mitä meidän harrastusten parissa tapahtuu, joten kyllä tätä jonkun muunkin täytynee lukea ;) Tuo mitä sanoit tuosta videosta on juuri se minun oma onemind-tavoitteeni agilityssa: pystyä tekemään niin ehjää rataa kuin mahdollista, kauniilla linjoilla ja niin nopeasti kuin mahdollista. Olen tainnut aikaisemminkin kirjoittaa täällä, että sertit ja valioituminen ei ole meille mikään tavoite, vaan jos ne sertit sattuvat kohdalle niin se on osa meidän matkaa :) Tärkeintä on se matka yhdessä ja se että Stella pysyy terveenä ja pystyy harrastamaan mahdollisimman pitkään. Hienointa tässä lajissa on oma ja koiran kehittyminen, oppimisella ei taida olla rajoja! :) Tsemppiä oman koirasi kanssa treenaamiseen ja muistakaa nauttia joka hetkestä kun pääsette harrastamaan :)

      Poista

Jätä kommenttisi tähän, kiitos! :)