Olen Sonia Delatte, v.1990 syntynyt koiraurheiluun rakastunut agilitykilpailija ja -kouluttaja Turusta. Ensimmäisen koirani sain täytettyäni 18 vuotta, mutta jo pienestä lapsesta lähtien olen ollut kiinnostunut koirien kanssa harrastamisesta ja niiden kouluttamisesta. Tokomaailman kautta vuonna 2009 tutustuin koiraharrastuksen ihmeelliseen maailmaan ja löysin paikkani agilitymaailmasta vuonna 2012, jossa olen viihtynyt niin kisaajan, treenaajan, katsojan, kisatyöntekijän kuin valmentajan roolissa. Elämäni sheltit ovat tuoneet elämääni paljon hienoja kokemuksia ja ne ovat samalla opettaneet minulle todella paljon elämästä. Sulo sai olla se ensimmäinen koira, jonka kanssa tehtiin kaikki virheet ja Stella oli se toinen koira, joka opetti minulle sen miten tärkeää on elää hetkessä ja nauttia pelkästään siitä kun pääsee harrastamaan! "Kun uskot itseesi ja koiraasi, olette heti lähempänä onnistumista kuin epäonnistumista". Uusin tulokas Raichu on nuori uros, jossa on paljon toivonkipinöitä ja jonka kanssa on vain nautittu uuden oppimisesta ja yhdessäolemisesta. Raichu on saanut kunnian opettaa minulle kykyä olla tyytyväinen jokaiseen koulutusvaiheeseen ja taidon kouluttaa koiraa agilityyn aivan uudella tavalla. Uusi koira saa agilityn tuntumaan aina uudelta lajilta!
Sulo, TK3 Pirtelön Sisu, hankittiin alunperin äidilleni viimeisenä kouluvuotenani lukiossa, lievittämään sitä ikävää, jonka hän kokisi kun ainoa lapsi lentäisi pesästä tulevina vuosina. Eräänä päivänä menimme äitini kanssa lähimpään kenneliin katsomaan pentuja kasvattajiin sen koommin tutustumatta. Pennun valitsimme valkoisten merkkien perusteella ihan fiilispohjalla miettimättä sen enempää tai kysymättä keneltäkään rodusta enemmän tietävältä neuvoa. Siihen aikaan ei minullakaan ollut yhden yhtä kunnon koirakontaktia, jolta olisin voinut asiaa kysyä. Sulo siis saapui perheeseemme 21.11.2008 muuttamaan elämäni ja laittamaan elämänkatsomukseni uuteen järjestykseen. Opin huolehtimaan toisesta elävästä olennosta aivan itse, opin tulkitsemaan eläimen tapaa kommunikoida, koin miltä tuntuu olla tärkeä eläimen silmissä ja koin miltä tuntuu tulla kotiin ja saada aina maailman parhain vastaanotto.
 |
| Kuva: Eeva Välimäki |
Sulo kasvoi, kasvoi ja kasvoi kasvamistaan, enkä edes tuntenut tätä shelttiä rotuna sen vertaa, että olisin tajunnut että Sulo kasvoi yli sen minkä piti - ja reippaasti. Vähitellen Sulo tutustutti minut koiramaailman piireihin ja sitä kautta opin ihmisten kauhistelevien kommenttien myötä, että Sulo oli aivan liian iso ollakseen rodunmukainen sheltti. Pian huomasin itsekin asian olevan totta, kun tapasin "oikean kokoisia" shelttejä. Pettymys oli valtaisi, ensin harmitti ihmisten kommentit, se että sitä pidettiin näyttelypiireissä rumana ja se että tulisin sen koko elämän ajan kuulemaan ihmisiltä kuinka iso se onkaan. Myöhemmin totuin kuuntelemaan samoja kommentteja ja ymmärsin että muut eivät vain näe sitä minkä minä Sulossa näen. Sulon kanssa tuli koiranomistajuuden alkuaikoina tehtyä monenlaisia virheitä, niin yksinolon opettelun kuin lenkkeilyn ja kouluttamisen suhteen, mutta se taitaakin olla aina ensimmäisen koiran vitsaus? Sisäsiistiksi Sulo oppi heti alkajaisiksi eikä se ole koskaan tehnyt mitään tihutöitä kotona ja on ollut siinä mielessä maailman helpoin koira kasvattaa.
 |
| Kuva: Ella Kaijärvi |
Sulo tutustutti minut tottelevaisuuskurssien kautta tokon ihmeelliseen maailmaan. Yhdessä me opeteltiin naksutinkoulutusta, temppujen opettamista ja yleisesti sitä yhteistyötä, jota tarvitaan että koira tekee sen mitä ihminen pyytää. Näin ollen koiraharrastusmaailman portit oli avattu ja matka jatkui kohti tottelevaisuuskokeita vuodesta 2009 alkaen. Kun eteeni tuli muutto Turkuun, jouduin aluksi asumaan ilman Suloa, joka oli äidilleni hankittu. Muutaman kuukauden yksin asumisen jälkeen totesin kuitenkin, että en voinut antaa Sulon olla ilman harrastuksiaan äitini luona. Niinpä Sulo muutti vakituisesti luokseni asumaan. Sulo vietti eläkepäivänsä vuodesta 2017 alkaen äitini luona ja eli pitkän hyvän elämän nukkuen pois 29.5.2023.
 |
| Kuva: Eeva Välimäki |
Stella, FI AVA FI & SE AVA-H Shetwood Dazzling Lady, saapui laumaamme 26.11.2011. Vain kerran elämässään sitä saa tällaisen koiran itselleen kuin Stella. Me ollaan oltu agilityssa toisillemme täydellisiä. Alussa lähdimme täysin samalta viivalta opettelemaan meille uutta lajia. Päivästä yksi alkaen, Stella on ollut motivoitunut tähän lajiin eikä se tähänkään päivään mennessä tiedä mitään sen parempaa. Parasta vapaa-ajan viihdettä Stellan kanssa on mennä ohjattuihin treeneihin tai kisoihin ja kokea se euforinen tunne, joka meidän yhdessä tekeminen saa aikaan. Stella on opettanut minulle, että tärkeintä ei ole tulokset tai sijoitukset vaan se yhdessä tekemisen riemu. Hylly tai voittonolla, aivan sama kunhan on hauskaa yhdessä! Koen olevani todella etuoikeutettu, että saan harrastaa Stellan kanssa.
 |
| Kuva: Rita Larjava |
Kisaamisen otan tosissani, mutta en koskaan syytä virheistä koiraani. Pitkään tauolla agilitysta olemisen jälkeen olen oppinut olemaan itselleni ohjaajana armollisempi ja suhtaudun omiin virheisiini paljon rennommin. Hyvän radan tekeminen kisoissa, on asia josta kuuluu iloita ja menestys itsessään on tietyllä tavalla palkinto siitä työstä, joka on treeneissä tehty. Tulosajattelu ei kuitenkaan koskaan tuo tulosta tässä lajissa, vaan avain menestykseen löytyy siihen omaan tekemiseen keskittymisestä ja siitä nauttimisesta. Haluan koko ajan oppia lisää agilitysta ja kehittyä niin ohjaajana kuin kouluttajana ja asetan itselleni sen mukaan tavoitteita. Tavoitteita on hyvä olla, mutta niistä on osattava tilanteen vaatiessa joustaa. Positiivinen asenne auttaa niin treeneissä kuin kisoissakin. "Attitude is a little thing that makes a big difference".
 |
| Kuva: Eeva Välimäki |
Raichu, Taikapennin Mojito, muutti meille 5.11.2016 vain viikon varoitusajalla. Tuo pentu sykähdytti ensisilmäyksellä ja oli ensimmäisestä päivästä lähtien unelmien täyttymys. Valitettavasti Raichun agilityura jäi lyhyeksi vuonna 2021 todetun silmäsairauden vuoksi. Raichu sai onneksi mahdollisuuden harrastaa hoopersia, josta paljastuikin ihan täydellisesti sopiva vauhtilaji juuri Raichulle! Toivottavasti ehdimme tulevaisuudessa vielä osallistumaan Raichun kanssa virallisiin hooperskisoihin.
 |
| Kuva: Stefania Fält |
 |
| Kuva: Rita Larjava |
Stellan eläköitymisen ja Raichun varhaiseläköitymisen jälkeen harrastusmatka sai jatkoa v.2022 syyskuussa Robinin tullessa taloon, koska onhan mottona "Never give up"! Robin on shelttinarttu ja virallisemmin Joystory Diamond Blue Moon. Toivottavasti Robinin myötä saan uuden mahdollisuuden päästä takaisin kiinni agilityharrastamisen pariin.
 |
| Kuva: Rita Larjava/Mageekuva |
 |
Koko lauma 8/2023
Kuva: Rita Larjava/Mageekuva |
Olen Sonia Delatte, v.1990 syntynyt koiraurheiluun rakastunut agilitykilpailija ja -kouluttaja Turusta. Ensimmäisen koirani sain täytettyäni 18 vuotta, mutta jo pienestä lapsesta lähtien olen ollut kiinnostunut koirien kanssa harrastamisesta ja niiden kouluttamisesta. Tokomaailman kautta vuonna 2009 tutustuin koiraharrastuksen ihmeelliseen maailmaan ja löysin paikkani agilitymaailmasta vuonna 2012, jossa olen viihtynyt niin kisaajan, treenaajan, katsojan, kisatyöntekijän kuin valmentajan roolissa. Elämäni sheltit ovat tuoneet elämääni paljon hienoja kokemuksia ja ne ovat samalla opettaneet minulle todella paljon elämästä. Sulo sai olla se ensimmäinen koira, jonka kanssa tehtiin kaikki virheet ja Stella oli se toinen koira, joka opetti minulle sen miten tärkeää on elää hetkessä ja nauttia pelkästään siitä kun pääsee harrastamaan! "Kun uskot itseesi ja koiraasi, olette heti lähempänä onnistumista kuin epäonnistumista". Uusin tulokas Raichu on nuori uros, jossa on paljon toivonkipinöitä ja jonka kanssa on vain nautittu uuden oppimisesta ja yhdessäolemisesta. Raichu on saanut kunnian opettaa minulle kykyä olla tyytyväinen jokaiseen koulutusvaiheeseen ja taidon kouluttaa koiraa agilityyn aivan uudella tavalla. Uusi koira saa agilityn tuntumaan aina uudelta lajilta!
