torstai 12. huhtikuuta 2012

Sulo eläinfysioterapeutin vastaanotolla 12.4.2012

Tänään Sulon fyysisestä voinnista tuli aikamoinen määrä uutta tietoa. Sulo pääsi nimittäin eläinfysioterapeutti-osteopaatti-homeopaatti Leena Piiran vastaanotolle tutkittavaksi. Tietoa tuli tosiaan todella paljon ja kaikki johtopäätökset mitä vedettiin tuntuivat aika loogisilta. Piirahan kävi läpi Sulon rangan liikkuvuuden ja liikutteli raajoja kaikkialta nähdäkseen mitkä osat ovat kireinä ja mitkä liikkuvat hyvin. Yritän muistella nyt kaikki asiat mitä käytiin läpi Sulon rakenteesta ja myös ne asiat mitä pitäisi nyt etenkin agilityn takia harjoitella Sulon kanssa päivittäin.

Kuva: Sirpa Saari

Sulon fyysisen ongelman esittely
Sulo on 3,5 vuotias kastroitu isokokoinen shetlanninlammaskoira, jonka kohtaloksi on joutua agilityn suhteen maxi-luokkaan. Varasin ajan Leena Piiralle, koska Sulo on muuttunut viime aikoina entistä kankeammaksi ja sen liikehdintä ulkona on välillä muistuttanut vanhan koiran liikkumista. Liikumme valitettavasti aika paljon kovalla pohjalla kuten hiekalla ja asfaltilla, koska asumme kaupunkiolosuhteissa. Tokonkin suhteen Sulo on hieman kangistunut. Agilitya Sulo kuitenkin rakastaa, enkä haluaisi viedä sitä harrastusta Sulolta pois ja ennen kuin etenemme sen harrastuksen suhteen pidemmälle, halusin selvittää voimmeko fyysisten edellytystemme avulla jatkaa agilityn harjoittelua vaiko emme. Agilityssa on se huono puoli, että koira voi tehdä sitä pelkän adrenaliinin voimalla vaikka kuinka olisi kipuja kehossa.
Sulon liikkuminen oli jonkin verran helpompaa keväällä 2011
Kuva: Sirpa Saari
Sulon liikkumisen tausta
Sulo on pennusta lähtien ollut hieman maltillisempi liikkuja kuin ikäisensä shelttipennut. Pentuna Sulolle kehittyi valitettavasti pieni rappusten kipuamiskammo, koska sattuipa kerran että toinen takatassu hieman luiskahti rapulta. Kesti silloin kauan aikaa ennen kuin saimme Sulon ylipäätänsä tulemaan edes omia kotirappusia. Vieraita rappusia se ei myöskään kulkenut ellei tietänyt minne ne johtavat. Sulo on kuitenkin aina siitä lähtien kävellyt ylöspäin rappuset askeltaen ja peitsaten tooosi hitaasti. Minulle se kuitenkin riitti silloin, koska en tiennyt sen olevan merkityksellinen asia. Sulo on myös pienestä pitäen harrastanut tokoa ja niinikään oppinut seuraamaan vasemmalla puolellani. Joskus lenkilläkin se tarjoaa seuraamista. Sulo on myös nuorempana vetänyt hihnassa, nykyisin ei niinkään vedä eteenpäin, mutta jää aika paljon hajuihin kiinni, joten olen sortunut nyppimään sitä hihnassa.

Sulon upeaa seuraamista keväällä 2011
Kuva: Sirpa Saari


Sulon rakenne ja kireät paikat
Sulolla näyttäisi olevan suora, aika jyrkkä lantio. Sulolla on kapea rintakehä ja pitkä kaula. Etuosa oli jäykkä Piiran vastaanotolle tultuamme ja myös alaselkä oli erityisen kireä. Erityisesti oikea puoli etuosasta oli liikkuvuudeltaan kireä, joka tukee koirahierojan lausuntoa siitä että vasemmalla puolella oli lihaksistossa pari kipupaikkaa, koska Sulo oli ilmiselvästi käyttänyt toisen puolen lihaksia aktiivisemmin. Kauttaaltaan Sulon rangan liikkuvuus oli Piiran mielestä jäykkää, mukaan lukien niskan liikkuvuus. Tässäkin näkyi Sulon toispuoleisuus sillä esim. sen niska kääntyi paljon paremmin oikealle kuin vasemmalle. Syyt jäykkyyteen löytyy tietenkin Sulon omasta liikkumistavasta. Kaikki törmäykset, vetämiset, kovalla alustalla säännöllisesti liikkuminen, pelkotilat, huonot lämmittelyt ja jäähdyttelyt agilityssa sekä toispuoleinen liikunta vaikuttavat tuollaisen jäykkyyden syntymiseen. Sulo on varmasti kokenut vähän kaikkia ja aivan liikaa, mutta tosin voi olla että Sulo on vain tyypiltään sellainen vähäliikkuvainen samalla tavalla kuten ihmisissäkin on eroja notkeudessa. Rakenteelle ei voi mitään, mutta liikkuvuutta voi onneksi parantaa tiettyjen harjotteiden avulla.

Sulon harjoitteet ja kehonhuolto
Koska koiralla on automaattisesti 60 % kehon painosta etujaloilla ja agilityssa vielä enemmän, sillä siellä joutuu koiran etuosa koko ajan koetukselle (hyppyjen alastulot, kontaktit jne.), on takapään ja takajalkojen lihasten käyttö erityisen tärkeää, jotta painopistettä saadaan pois etujaloilta. Kastroidulla uroksella on vielä se huono puoli että testosteroni ei enää vaikuta takajalkojen lihaksiin samalla tavalla ja siksi kastroidun uroksen täytyy tehdä peräpään kanssa enemmän töitä takajalkojen liikuttamisen osalta. (Tätäkään en silloin tiennyt kun Sulon kastroituitin: kaikkihan puhuvat vain ns. laiskistumisesta jos koiraa syöttää liikaa!) Koitettuani Sulon takajalkojen lihaksia, huomasin selvän eron siihen mitä ne ovat joskus olleet...

Nyt kuitenkin täytyy tehdä meille annettuja liikuntaläksyjä niin saa Sulokin jatkaa agilityn harrastamista ja samalla fyysinen vointikin paranee :) Agilityn jatkaminen edellyttää tosin sitä että terveystulokset antavat myötä...

Liikunta
  • Päivittäin vähintään 30min kestoisia ravilenkkejä
  • Erityishuomiota kehon lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn agilitytreenien yhteydessä
  • Paljon liikkumista ylämäissä (paino tällöin takajaloilla)
  • Liikuntaa mahdollisuuksien mukaan terveellisimmässä ja pehmeämmissä maastoissa kuten pururadalla, metsässä, nurmikolla jne.
  • Rappuset pitää mennä AINA oikeaoppisesti ylöspäinkin (autetaan namipaloilla)
  • Peruutusharjoituksia ja niitä myös sohvatyynyjä/ylämäkiä/rappusia vasten
Venyttely-harjoitteet 5-10 toistoa noin 3 sek/asento
  • Kaikki seuraavat venytykset tulee tehdä toko ja agilitytreenien yhteydessä sekä päivittäin
  • Venytykset pitää tehdä rauhallisesti makupaloja avuksi käyttäen
    • Kaulan etuosan venytys (kuono osoittaa kohtisuoraan ylös kun koira istuu)
    • Niskan takaosan venytys (kuono taivuttaa etujalkojen väliin)
    • Kaulan sivuvenytys molemmille puolille (kuono kohti olkapäätä)
    • Kaulan sivuvenytys molemmille puolille (kuono kohti kyynerpäätä)
    • Selän ja kyljen venytys molemmille puolille (kuono kohti polvea)
  • Lisäksi pitäisi Sulon käydä kahden kuukauden välein koirahierojalla, jos liikkuvuus pysyy tällä tasolla ja agilityn treenitahti on 1krt/vko. Jos taas liikkuvuus lisääntyy harjoitteiden avulla, voidaan hierontakertoja harventaa.
Onhan koirille vielä muitakin venytyksiä olemassa, joita ajattelin myös koittaa Sulon kanssa, mutta näiden harjoitteluun keskitymme erityisesti, koska niistä on Sulon liikkumiseen eniten apua.

Positiivista Sulon fyysisessä kunnossa oli kuiten se ettei kyseessä ollut mitään lukkoa, joka olisi jo ollut hankalampi juttu. Nyt on kuitenkin lisättävä Sulon liikkuvuutta nyt vielä kun kyseessä on nuori koira eikä mikään seniili ;) Katsotaan nyt vielä miltä terveystutkimuksen tulokset näyttävät, ennen kuin teen ratkaisun Sulon agilityharrastuksen suhteen. Tuntuu jo valmiiksi mielettömän pahalta jos Sulolta täytyisi ottaa pois jotain, mitä se rakastaa toisteksi eniten tässä maailmassa (ykkösenä tulee tietenkin ruoka). Sulo kun niin tykkää mennä rataa vaikka ei ohjaamisesta tajuakaan vielä mitään ;) Huono uutinen oli myös se, että en saisi seurauttaa Suloa tokossa kovinkaan paljoa, sillä juuri sitä toista seuraamispuolta pitäisi vahvistaa. Sulo ei myöskään saisi tarjota seuraamista ulkoillessa, vaan sen pitäisi kävellä myös toisella puolellani...

Sulo ja minä viime kesänä. Että mä rakastan tota karvasta jätkää ja haluun sille pitkän elämän<3


Vaikka tässä tuli nyt ilmi aika paljon harmillisia faktoja Sulon kehon kunnosta, on mun pakko kyllä kehua Sulon käyttäytymistä ja yhteiskuntakelpoisuutta hieman. Tänään kun menimme Turun paikallisliikenteen busseilla Piiran vastaanotolle, Sulo käyttäytyi NIIIN upeasti kaupunkihälinässä :) Sulo oli oikein malliyksilö kun odotimme bussia, samoin bussissa ja nousi jopa bussiin ihan ilman hoputtelua, jota joskus aina joudun tekemään että saan sen nousemaan bussiin. Sulo oli niin tyynen rauhallinen koko ajan ja kauppatorilla kun odotimme vaihtoyhteyttämme, ohitsemme kulki kahden metrin päästä Sulon puolelta ulvoen haukkuva beagle ja Sulo ei hievahtanutkaan vaan katsoi tyynen rauhallisesti että "mitäs sä oikeen luulet räyhääväs?". Olin kyllä ihan äimän käkenä ettei Sulo vastannut kyseiselle haukulle mitään :) Eikä Sulo Piiran vastaanotollakaan käyttäytynyt huonosti - päin vastoin! Sulo oli kaikesta käsittelystä huolimatta rauhallinen, vaikka siitä huomasi ettei se ihan nauttinut tilanteessa. Saan kyllä olla ylpeä tuosta pojasta ja jos ei me sitten saada sitä agilitya harrastaa niin sitten pidetään vaan tokon tavotteista kiinni, harjoitellaan koiratanssia ja ehkä aletaan sitten harrastamaan jotain enemmän terveellisempää Sulon keholle kuten hakua tai verijälkeä, haistelusta kun Sulo niin tykkää ;)

2 kommenttia:

  1. Toivottavasti Sulo saa jatkaa agilityä ihan normaalisti... ;) Mut onneks löytyy paljon muitakin harrastusmahdollisuuksiakin :)
    Mun pitäis kanssa varata Lakulle nyt keväälle joku hieronta aika - varasin pari viikkoa sitten kans Piiralle ajan, mutta kun meillä ei ollut mitään akuuttia sain ajan vasta syyskuulle :/
    Huomenna nähdään koiratanssissa! :D

    Jenni

    VastaaPoista
  2. Joo oli kyllä tosi hyvä kun saatiin aika näin nopeasti, ihan kuukauden sisällä! Ja Piira on kyl hyvä, tietää mistä puhuu ja osaa auttaa. Mut ongelmana on vaan tosiaan se että toista ei voi pakottaa liikkumaan enkä mä voi liikuttaa sitä sen puolesta :D Eli se pitäis just saada itse käyttämään rankaansa paremmin. Tänäänkin käveli aamulenkillä kuin vanha koira, tosin vapaana juoksentelee innoissaaan ja saa hepuleitaan, mutta remmissä kulku on niiiin hankalaa. :( Täytyy katsoa miten homma etenee, mutta varmaan keskitytään sitten enempi Stellan kanssa tuohon agilityyn jos se harrastus on vaan haitaksi Sulolle. En haluisi tosin Sulostakaan mitään sohvaperunaa jatkossakaan... :D Nähdään huomenna :)

    VastaaPoista

Jätä kommenttisi tähän, kiitos! :)