torstai 18. kesäkuuta 2015

Sometimes you win, sometimes you learn

"Enjoy the ride". Kuva: Sirpa Saari
Kesän "isot kisat" eli agilityn SM-kisat ovat takana ja emmehän me olleet niihin valmiita, joten tuloksetkin olivat sen mukaisia. Teimme parhaamme sillä mitä meillä oli, eikä kuukaudessa kyllä saatu ihmeitä aikaan, päin vastoin otimme enemminkin takapakkia, koska nämä tulivat liian äkkiä. Nyt on Stella käytetty fyssarilla rankan rupeaman päätteeksi ja ansaitsee lepopäivänsä. Jospa sitten heinäkuussa osaisimme edetä maltilla treenaten. Tavoitteeksi otetaan ensi vuoden arvokisat ja mennään juuri sitä tahtia kuin on Stellalle hyväksi. Nämä kisat nostattivat kyllä sopivasti omaa motivaatiota ja taas tiedän miltä agilityn kuuluu parhaimmillaan näyttää. Oli hienoa päästä katsomaan yksilöfinaaleja katsomosta ja muutenkin elää mukana toisten suorituksissa.

Iltakisoissa käytiin ottamassa tuntumaa ja Stellan kanssa onnistuimme hyppyradalla tekemään ihan kivan radan, vaikka vauhti onkin vielä kovin hidas verrattuna siihen mihin olen sen kanssa ennen tottunut. Kiitos Suville videosta!


Stella joukkueradalla
Lauantain joukkuekisassa edustimme tänä vuonna Shetlanninlammaskoirat ry:tä, joissa olimme yhteistuloksissa 8./68. tuloksella 14 ja risat. Hyvistä kenraaleista huolimatta, valitettavasti Leyan kanssa rata lähti lapasesta heti kolmannella esteellä, kun se päätti tehdä lentokeinun eivätkä kepitkään onnistuneet ensimmäisellä yrityksellä. Annika teki hienoa rataa sekä Idan että Wiiman kanssa. Idalle valitettavasti radan lopussa HYL, mutta Wiimalle nollatulos. Stella pääsi ankkuroimaan muuten hienon nollan, mutta lopussa teki saman kuin Helsingin kisoissa ja alkoi keräämään hypyille ja hyytymään. Fiilis oli silti Stellan kanssa mitä parhain, koska se toimi vauhdin puutetta ja hyppyvarmuuden puutetta lukuunottamatta oikein kivasti. Luotto ja rentous oli kohdillaan!


Sunnuntain yksilökisoissa, ei rata sujunut sitten ollenkaan. Stella liikkui todella huonosti, voima puuttui ihan kokonaan ja olin todella helpottunut, että sain ohjattua yhden riman  alas, koska täten minun ei tarvinnut lähteä rasittamaan sitä enää yhtään enempää samana päivänä. Tulin tässä kohtaa järkiini, että koirani ei ole vielä kisakunnossa, vaan sen rasitusta täytyy vähentää. 20-esteen radat ovat sille vielä liikaa yhteen soittoon ja rimat täytyy pitää alhaalla. Ahmimme liikaa ja liian nopeasti kun osallistuimme näihin karkeloihin. Fyssarin lausunnon takia myös MM-karsinnat jäävät tänä vuonna meidän osalta kokematta, vaikka ilmoittautumisenkin ehdin jo laittaa. Sinne olisin halunnut päästä treenaamaan erilaista lähtötilannetta ja omaa päätäni, mutta nyt täytyy ajatella koiran parasta ja tällä hetkellä sen paikka ei ole karsinnoissa eikä olisi missään nimessä ollut SM-kisoissakaan. Jälkiviisaus on toki tyhmää, mutta joskus tapahtumat täytyy ottaa oppitunteina!


Haave elää vielä siitä, että jonain päivänä Stellakin on taas iskussa. Nyt ei muuta kuin lihaksia tekemään ja kuntoa kasvattamaan! Tsemppiä kaikille karsintoihin lähteville!

Voiko tarkemmin enää hypätä? Kuva: Sirpa Saari
Kuva: Sirpa Saari

"Never be afraid to start over,
It's a new chance to rebuild what you want."

2 kommenttia:

  1. Onnea hyvästä joukkuesijoituksesta! Katselin kaikki teidän radat, ja huomasi kyllä ettei Stella ollut oma itsensä vielä. Vaatii rohkeutta myöntää että nyt ei onnistu ja jättää karsinnat väliin, joten hatunnosto sulle. Taatusti oikea päätös. Ensi vuonna sitten taas entistäkin ehjempänä. :)

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä kuntokohotukseen! Viisautta koko teksti! Innolla odotan postauksia miten lähdette kuntoa nostamaan reenaamaan tästä eteenpäin. Hyviä reenejä!
    T: petra

    VastaaPoista

Jos haluat kommentoida tätä kirjoitusta, ole hyvä ja raapusta ajatuksesi alla olevaan ruutuun. :)