Tasapainoilua agilityharrastuksen parissa!

Kevään ensimmäinen ulkokenttäkoulutus Wecalla toukokuussa!

Kulunut kevätkausi on ollut monella tapaa aktiivinen, jopa niin aktiivinen, että some-näkyvyys on ollut melko vähäistä ja blogi on viettänyt tähän mennessä pisimmän hiljaiselokautensa kuin koskaan aikaisemmin. Tällä päivityksellä haluan osittain selittää tätä hiljaiseloa, osittain tiedottaa tämän blogini muuttuneesta tyylistä ja muistuttaa teitä lukijoita aktiivisemmista some-kanavistani, kuten Facebook urheilijasivusta "Sonia Delatte Agility" ja Instagramista @soniadelatteagility, jossa seuraajia onkin jo komeat 720 tiliä! 

Porissa ulkokenttäkoulutus menossa.

Ensiksi haluaisin palauttaa mieleenne sen, että viime syksystä alkaen olen säännöllisen seuravalmentamisen ohella tarjonnut vierailevana kouluttajana seuroille yksittäisiä agilitykoulutuspäiviä viikonloppuisin omalla toiminimelläni. Olen kokenut tämän todella mielekkääksi ja olen ollut positiivisesti yllättynyt saamastani vastaanotosta toisten seurojen tahoilta. Kovin montaa koulutuspäivää en ole pystynyt sopimaan, koska 100% arkipäivätyöni on vaativaa ja vastuullista, myös henkisesti raskasta, enkä isommalla valmennusmäärällä kykenisi mitenkään tekemään kaikkea laadukkaasti mihin olen lupautunut - saatika ehtisi koskaan itse trenaamaan omia koiriani tai palautumaan työnteosta riittävästi. Pienellä koulutusmäärällä tämä on kuitenkin sujunut erittäin mukavasti, vaikkakin tasapainossa on ollut hakemista ja sen vuoksi erityisesti Raichu kisavalmiiksi -projektini on viivästynyt. Mutta ei tässä mitään hätää ole - tasapaino on löytymässä!

Eurajoen koulutus isolla kentällä huhtikuussa. 

Seuraavaksi kerron hieman lisää agilityvalmennuksistani. Tarkemman kuvauksen minusta ja vähän lisää koulutusideologiastani on luettavissa Agilitykoulutukset -yläpalkista. Jatkossa tulen avaamaan tässä blogissa omia ajatuksiani liittyen tähän kouluttamispuoleen (tässä siis yksi muutos tämän blogin tulevan sisällön osalta). Kevään aikana olen saanut ilon jatkaa jo viime syksynä hyvin alkanutta yhteistyötä Porin agilityharrastajien parissa Wecalla. Viimeisimpänä oikein aurinkoiset ulkokenttätreenit, joissa keskityttiin ratatyöskentelyn ohella myös koiran taitojen kouluttamiseen ja kehittämiseen. Kevään aikana olen käynyt tutustumassa myös Eurajoella treenaaviin koirakoihin yhden koulutuspäivän verran. Huomioin koulutuksissani jokaisen oman kehitystason ja sovellan tarpeen mukaan radalta löytyviä tehtäviä koirakkokohtaisesti. Välillä minulla on suunniteltuna samalle pohjalle kaksi eri tasoista rataa. Sain Eurajoen koulutuksestani paljon kiitosta ja minut varattiinkin heti ensi syksylle pitämään viikonloppukoulutuksia uudestaan samalle porukalle.

Porissa Wecan hallilla kouluttamassa huhtikuussa.

Viime syksynä tein Porissa ja Liedossa koulutuksiini osallistuneiden kesken myös anonyymin palautekyselyn, jossa suurinosa palautteista oli todella positiivisia. Ilokseni sain myös kehujen lisäksi rakentavaa palautetta ja ideoita, joita voin hyödyntää tulevissa koulutuksissani. Yksittäiset negatiiviset palautteet liittyivät laajempiin näkemyseroihin koulutettavan ja itseni välillä. Kouluttajana pyrin ilmaisemaan näkemykseni rehellisesti, mutta ystävällisesti ja melko suoraankin jos katson sen tarpeelliseksi. Esimerkiksi epäreilu asennoituminen yhteiseen tekemiseen koiran näkökulmasta saa minut näkemään punaista. Uskon ns. negatiivisen kokemuksen saavien osallistujien päätyvän ihan luonnostaan muualle tai toiselle kouluttajalle treenaamaan. On mielestäni äärimmäisen hyvä asia, että näin käy, koska kaikkia ei voi kuitenkaan miellyttää ja mielelläni koulutan niitä, jotka kokevat hyötyvän kanssani treenaamisesta. Kuitenkin lähes kaikki viime syksyn palautteista ovat olleet positiivisia ja niissä vastanneet ilmoittaneet osallistuvansa mielellään uudelleen koulutuksiini. Tästä voidaan siis päätellä, että suurinosa on pitänyt koulutustavastani ja koulutusteni sisällöstä. Tämä jos jokin kannustaa jatkamaan myös tätä valmennuspuolta tässä lajissa! Kiitos ihan kaikille koulutuksissani käyneille! 

Raichu ja uusi R&D-lelu käytössä!

Sitten eteenpäin seuraavaan aiheeseen! Olen sen tyyppinen ihminen, että en kovin mielelläni vietä turhanpäiväistä aikaa laitteilla ja somessa, mutta määrätietoisesti päivittäminen ja erityisesti positiivisten asioiden jakaminen vähän laajemmin tuntuu itsestäni mukavalta. Viime aikoina olen huomannut, että jokaisen kisapäivän jälkeen en välttämättä yksinkertaisesti jaksa päivittää some-kanaviin ainakaan heti, vähän riippuen tietenkin omasta fiiliksestä. Suurinpana muutoksena olen kuitenkin havainnut sen, että kisavideot ja -kuulumiset olen siirtynyt päivittämään pääasiallisesti kokonaan Intagramin @soniadelatteagility puolelle. Tämä on tuntunut luontevalta ja nopeammalta ratkaisulta kun ennen kirjoitin jokaisesta kisapäivästä blogiin. Näin toimimalla aikaa jää laitteella oleilusta enemmän itselleni ja omille koirilleni. Jatkossa tulen laittamaan blogiin kisakuulumisia koosteenomaisesti ilman, että koko blogin etusivu peittyy pelkillä tylsillä kisauutisilla. Jos siis edelleen haluatte nähdä ajankohtaisesti meidän treeni- ja kisavideoita, seuratakaa meitä Instagramissa!

Esimerkiksi tällaisia kuvapäivityksiä kisapäivien jälkeen on nähtävissä instagramin puolella!

Kevätkausi Stellan kanssa on sujunut hienosti kaikkien näiden muiden juttujen tasapainoilun ohella. Meidän yhteistyö on pysynyt ennallaan ellei jopa parantunut entisestään, jos se vain on enää mahdollista. Mitään aikaisempiin kausiin verrattuna merkittävää tulosta ei ole tullut ja välillä on viime vuoden kisaväsymys edelleen painanut päälle. Kisatuloksissa on ollut niitä ylä- ja alamäkiä, joka konkretisoituu helpoiten ehkä sillä, että olemme onnistuneet tahkomaan enemmän nollavoittoja kuin koskaan aikaisemmin suhteessa starttimääriimme samanaikaisesti kuin nollaprosenttimme ei ole koskaan ollut yhtä alhainen (vaikka ei se edelleenkään ole mitenkään huonolla tasolla). Stellan kanssa kisaaminen on pääasiassa hyvin rentoa ja hauskaa tekemistä - treenaaminenkin on yhtä antoisaa kuten aina ennenkin. Eniten tämä oman ajan (harrastukset, parisuhde, rentoutuminen, lepo, sosiaalinen elämä yms.) ja töiden (agilityvalmentaminen, arkityö) tasapainottamisen haaste on näkynyt Raichun kanssa edistymisessä. Edistystä tapahtuu, mutta tahti on ollut välillä valitettavan hidas, joten ei ihme kun ei vieläkään kirmailla kisakentillä. Upea ja komea Raichu ansaitsee enemmän näkyvyyttä, joten kesän aikana lupaan omistaa sille oman päivityksen, jossa jaan sen treenaamisesta oman koosteen! Jatkossa blogin puolella on siis enemmän aiheita agilityn valmennuksellisista ja koulutuksellisista näkökulmasta. Uutisilta ja kisakuulumisilta sekä muilta meidän omaan harrastamiseen liittyviltä asioilta tullaan tuskin silti täysin välttymään blogin puolellakaan. 

Stella Sastamalassa helatorstaina, Kuvasta kiitos Tanja Nummelin!

Seuraavaksi haluaisin kuulla teiltä lukijoilta vastauksia seuraavaan kysymykseen: 

Mitä haluaisit tietää minusta agilitykouluttajana? 

Voit vastata tämän päivityksen kommenttikenttään, Instagram-päivitykseni kommentteihin tai laittaa viestiä Facebookin kautta. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi mielipidekysymyksiin ja näkemyksiin, ongelmiin ja haasteisiin agilityssa tai vaikkapa asioihin, joihin toivoisit minulta saavan vastauksen harkitessasi valmennukseeni osallistumista. Riittävän verran kysymyksiä saadessani aion julkaista kysymykset Q&A -otsikolla blogissani! (Pidätän oikeuden siihen, että en välttämättä julkaise kaikkia kysymyksiä ja samankaltaisia kysymyksiä saataan yhdistää jollain tapaa järkeväksi kokonaisuudeksi.)