tiistai 30. syyskuuta 2014

Synttärisankarin synttärirallit - Stella 3 vuotta!

Tasan kolme vuotta sitten tähän maailmaan syntyi yksi pieni koira valloittamaan minun maailmani. Olen varmasti sanonut jo useasti, mutta en olisi koskaan uskonut, että yhdestä koirasta voi tulla niin tärkeä, kuin miten tärkeä Stellasta on tullut minulle. Yhdessä on vietetty paljon hienoja ja hauskoja hetkiä ja vaikka mukaan mahtuukin myös huonoja hetkiä, en aio ajatella niitä milloinkaan. Toivottavasti meillä on vielä monen monta yhteistä ja tervettä vuotta yhdessä edessämme <3

Siispä paljon paljon paljon onnea rakas Stellani <3
We do not remember days, we remember moments. 
-Cesare Pavese

Käytiin tänään myös pitkästä aikaa ohjatuissa treeneissä ja voi että oli lystiä :) Aika pitkälle päästiin Juokse tai kuole -rataa, pidemmälle kuin kuvittelin ja kuten videolta huomaa niin mä en ole enää itsekään varma minne rata jatkui loppuvaiheessa... :D Onneksi palkka lensi kuitenkin Stellalle oikealla hetkellä. Läksyksi saatiin takaaleikkauksen vahvistamista. Se on ollut kyllä jo pitkään tiedossa, että sitä täytyy vahvistaa ja syksyn teemaksi otetaankin nyt takaaleikkaukset, niin itsenäisesti treenatessa ja myös ohjatuissa treeneissä. Toisissa paikoissa se toimii paremmin kuin toisissa, mutta edelleen tykkäisin päästä tekemään takaaohjauksia enemmän ja samalla oppimaan olemaan huitomatta kun kyllä niille esteille kuuluu irrota ihan ilmankin ;)





On ollut pientä taukoa blogin kirjoittamisen kanssa ja se on johtunut täysin koulustressistä ja muusta kiireestä. Stellan kanssa ollaan käyty tässä välissä juoksemassa parit kisat, mutta nollat ovat olleet kiven alla kun itsellä on rytmitys ollut jostain syystä aivan hakusessa. Yksi nollavoitto saatiin kyllä tuossa vähän aikaa takasin, josta myös video alla, mutta muuten ollaan käytännössä vain menty väärää rataa kisoissa tai otettu ihan outoja kieltoja. No, näitä sattuu välillä ja jokaiselta radalta on kuitenkin opittu jotain uutta agilitysta :) Ei anneta minkään lannistaa vai miten se sanonta menikään: "Never give up on the things that make you smile" :)



Juoksu-A on siinä pisteessä, että sitä mennään radalla sen verran mitä mennään ja katsotaan miten se kehittyy. A-este on kuitenkin niin rankka este sinällään, joten montaa toistoa en sitä ota yhdellä kerralla. Stella tulee sen alastulon nyt vaihtelevasti kahdella tai kolmella laukalla, riippuen siitä miten muistaa kiihdyttää ylösmenolle. Aika näyttää millainen siitä tulee. Itse huomaan että minulla on omia vaikeuksia rytmittää radalla A-este versus puomi ja tulee myös itse liikuttua välillä miten sattuu, joka vaikuttaa sitten hyvässä ja pahassa siihen miten se sujuu. Tässä alla videokooste viimesimmistä treeneistä, jossa A:ta otettiin radalla.






-Eminem

Tunteellinen hetki arjen keskellä. Kuva: Ella Kaijärvi

3 kommenttia:

  1. Onnea vielä stellalle! :) Hienot videot treeneistä ja kisoista, niiiin sujuvaa :) Olette meidän ykkösidolit!! Ikävä teitä <3

    VastaaPoista
  2. Onnea Stella! :) Huippu kaksikko ootte.
    Tässä samalla voisisin kysyä vinkkejä vähä. Kerran Atlas on, toisin kun oletin, kuvattu terveeks, niin pitäis alkaa opetteleen ne vikat agilityesteet. Keinu, mistä kannattaa lähtee liikkeelle? Vähän oon hukassa miten toi este olis kaikista järkevin opettaa. Atlas ei tunnu kamalasti jännittävän itse keinua tai tömähdystä.
    Sen lisäks on oikeastaan enää kesken kepit ja pussi, jotka kumpikin ihan hyvällä mallilla. Keppejä 6 suorassa ja menee jo keskellä rataa, mutta pitäisi saada lisää et menisi kaikki 12 joskus.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keinulla tekisin erikseen ensin kolmea asiaa erikseen 1) paukuttelua (koira hyppää sivusta keinun alastulolle niin että keinu on noin 10-30cm korkeudella. Tätä molemmista suunnista niin että koira hypähtää kontaktin sivulta kontaktille). 2) päähänjuoksuja (nami on noin 10cm keinun päädystä ja keinu ei laske ollenkaan, koira nostetaan alas) 3) tämä onkin sitten koirakohtainen juttu ja vasta kun kaksi ekaa kohtaa osataan ja kohta kaksi kaikilla liikehäiriöillä. -> ohjaaja voi tehdä keinutteluliikettä ylös-alas kun koira on juossut keinun päähän ja samalla namittaa koiraa keinulle, jotta koira tottuu keinun liikkeeseen. Toinen vaihtoehto on laittaa esim pöytä keinun alle niin että pudotus ei ole kovin suuri alkuun. Kun osat osataan erikseen niin kannattaa ennen radalle liittämistä tehdä aina pudotusten välissä niin monta päähänjuoksua ettei koira yhtään ennakoi pudostusta ja himmaile.

      Toivottavasti tuossa oli jotain ainakin alkuun. Turvallisia treenejä :) PS : tapoja on monia, mutta tässä kerroin miten itse olen keinun opettanut Stellalle :)

      Poista

Jos haluat kommentoida tätä kirjoitusta, ole hyvä ja raapusta ajatuksesi alla olevaan ruutuun. :)